Huh, tätä hellettä!

Heissan!

Tällä viikolla on ollut aivan mahtavat  helteet! Tyyliin jotain +30 astetta ja aurinkoista:)
Päivät ovat menneet mökillä ollessa, torilla istuessa, jäätelöä ja mansikoita syödessä sekä tietysti on tullut uitua jonkin verran.  Muu poppoo lähti tänään veneilemään, mutta minä menin mökille löhöämään.

En ole tehnyt mitään erikoista kesäkuun aikana. Yleensä aina mulla menee kesäkuu vähän ohi, että en tee oikein mitään. Heinäkuussa taas on hirveästi aina tekemistä ja kiireitä.
Juhannuksena oltiin tätini mökillä Ilomantsissa. Grillailtiin, uitiin, saunottiin ja juteltiin:) Minä jäin yöksi sinne ja muut tulivat kotiin nukkumaan. Minua on muuten aina kesäisin häirinnyt valoisuus, kun menen nukkumaan. Uni ei tule meinaa tulla millään. Onneksi nyt siihenkin on ratkaisu, nimittäin aitta! Äiti siivosi aitat nukkumisaitoiksi ja minä olen käytännössä muuttanut yhteen aittaan:) Siellä on ihan pimeää ja tosi hyvä ilma. Hyvät unet saa!

Shoppailtuakin on tullut hieman, löysin alesta uuden pienen ihanuuslaukun! Mietin pitkään ostanko vai enkö osta, koska yleensä en käytä niin värikkäitä laukkuja, mutta rakastuin siihen niin totaalisesti, että pakkohan se oli ostaa:) Lisäksi mukaan tarttui maybelinen bb-voide ja muutama paita.Eilen tehtiin äidin kanssa huippulöytö, nimittäin Anttilassa oli jäätelökone alennuksessa! Pakkohan se oli ostaa ja nyt vaan omatekoista jäätelöä tekemään;)

Ravintoloissakin on tullut herkuteltua:)

Sateiset päivät on hyvä käyttää leipomiseen!

Tämän söpöliinin kanssa juuri herätty ihanilta unilta aitassa ja istuskeltiin  yläaitan rappusilla.

Uusi ihanuuslaukku H&M:ltä!<3

Kun olimme Helsingissä muutama viikko sitten, miun lompakko hajosi ja löysin tämän aivan ihanan guessin lompakon! Olen niin rakastunut tähän!


Oikeastaan miun olikin tarkoitus mennä Helsinkiin nyt viikonlopuksi, mutta tuli vähän mutkia matkaan niin pitää siirtää reissua vähän myöhemmäksi. Pakkohan se on perinteisesti käydä lintsillä kiljumassa ja mässäilemässä.

Kesän aikana mulla onkin meneillään nyt vähän erilainen kuuri, nimittäin ois tarkoitus lihottaa itseäni alipainon takia. Kesällä se onnistuukin helpommin, kun saa syödä ihania herkkuja mm. jäätelöä ja tuoretta mansikkakakkua. Toivon todella, että kesän loputtua olen paremmassa kunnossa ja paino olisi melko normaali.


Aurinkoisia lomapäiviä teille ihanat!<3

T. Varpu 

Parmankinkkuun käärittyä kanaa

Eräänä iltana mieleni teki jotakin oikein maistuvaa kyytipoikaa salaatille. En ollut syönyt pitkään aikaan kanaa, joten päätin kaivaa kaapista sisällä käytettävän sähkögrillin ja ryhtyä rillaamaan. Lisäksi mieleni teki tomaattia ja mozzarellaa eli tein kanankin sitten välimerelliseen tyyliin :)

Parmankinkkuun käärittyä kanaa

pieniä kanafileitä (leikkaa puoliksi, jos ovat isoja)
paketti ilmakuivattua kinkkua
tomaattipyrettä vajaa puolikas tuubia
loraus balsamicoa
hyppysellinen sokeria
tuoretta salviaa noin 5-6 lehteä
mustapippuria
suolaa
oliiviöljyä

mozzarellaa
tomaattia
salaattia

Sekoita tomaattipyre, balsamico, sokeri, salvia (silputtuna), mustapippuri, suola ja oliiviöljy notkeaksi marinadiksi. Pyörittele kanapalat seoksessa ja rullaa ilmakuivatun kinkun sisään. Pötköt voi alkugrillauksen ajaksi kiinnittää coctail-tikulla. Paista grillissä, kunnes kypsiä ja pinta vähän rapea ja mukavan ruskea. Tarjoile salaatin kanssa. Hyvää ja nopeaa!

Kokkasi: Hilla

Lihapullapataa!

Mamma mia, mikä maistuva pata! Leikin italialaista mammaa yksi ilta ja pyöräytin päivälliseksi tomaattisen lihapullapadan. Tämä ruoka olisi ollut tietenkin mainiota spagetin kera, mutta koska meillä ei tehnyt mieli pastaa juuri kyseisenä iltana, paahdoin seuraksi kesäkurpitsaa. Toimi sekin hyvin!

Lihapullapata

400g paistijauhelijaa
n. 1 dl korppujauhoja
loraus maitoa
1 muna
suolaa
mustapippuria
parmesanraastetta
silputtua salviaa
kuivattua rosmariiniä
1 valkosipulin kynsi

Turvota korppujauhoja maitotilkassa ja munan kanssa hetki. Sekoita muut ainekset joukkoon ja paistele pulliin kaunis pinta pannulla. Nosta uunivuokaan. Tee seuraavaksi tomaattikastike.

1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1pkt tomaattimurskaa
1 dl  paseerattua tomaattia
1 kasvisliemikuutio
loraus punaviiniä
loraus kermaa
silputtua salviaa
silputtua basilikaa
mustapippuria
(fetakuutioita - ei pakollisia, minulla sattui olemaan yksi pieni paketti pian vanhenevia)

Kuullota sipulit ja lisää sitten tomaatit eri muodoissansa. Laita kasvisliemikuutio ja sekoittele kunnolla. Lorauta haluamasi määrä punaviiniä ja pikku loraus kermaa. Hauduttele hetki ja lisää sitten tuoreet yrtit. Maista usein ja lisää mustapippuria sekä fetat. Itse jätin kastikkeen melko paksuksi.

Kaada pullien päälle ja sekoittele varovasti. Laita uuniin noin 175 asteeseen tunniksi. Päälle voi ripotella parmesanjuustoa. Itse otin padan uunista, kun pullat olivat saaneet kauniin ruskean pinnan ja juusto oli kunnolla gratinoitunut pintaan. Jäähdyttele hetki ja tarjoa joko pastan tai kasvisten ja salaatin kera. Vie kielen mennessään!

Mamma Italia: Hilla

Kukkakaalikeittoa kesäpäiviin

Varpun ja muun perheen ollessa Helsingissä, valmistimme yhtenä iltana päivällisen koko porukalle. Alkupalaksi tarjoilimme paahtopaistileipiä, jotka tuli syödyksi niin vauhdilla, että kuva jäi ottamatta :) Paahtopaistin ohje tulee myöhemmin - sen Hilla oli valmistanut jo aiemmin ja sulatimme loput pakastimesta nyt näihin leipiin. Pääruoaksi kevyesti kukkakaalikeittoa ja jälkkäriksi Stockan Herkun mansikkaleivokset. Tämä oli nopea menu valmistaa töiden jälkeen ja maistui mainiosti!

Kukkakaalikeitto

4 pientä kotimaista luomu kukkakaalia
1 kasvisliemikuutio
 valkosipulia maun mukaan
 purjoa maun mukaan
 vettä

--> Keitä näitä, kunnes kukkakaalit ovat kunnolla pehmeitä. Laita tehosekoittimeen tai sekoita sauvasekoittimella pienen keitinvesitilkan kera.

vajaa puolikas paketti Koskenlaskijajuustoa
loraus kermaa
mustapippuria ja suolaa tarvittaessa

--> Soseuta nämäkin joukkoon ja käytä keitinlientä sekä kermaa sopivan koostumuksen saamiseksi.
Paista pinnalle joko rapeita pekonin paloja ja tai Parman kinkkua. Tuore leipä on hyvä kyytipoika!

Kukkakaalikeittoa rapeilla Parmankinkun paloilla

Stockan mansikkaleivokset

Kokkaili: Hilla ja Varpu

Suuria muutoksia ja yhdessäoloa

Kuten Varpu jo edellisessä postauksessa kertoi, on tämä kesän alku ollut meidän perheessä surullista aikaa. Meille hyvin rakas mummo menehtyi seitsemän viikon rajun kamppailun jälkeen 26.5. Vaikka tiesimme kaikki, että kuolema on hänelle helpotus ja muuta ulospääsyä sairaudesta ei ollut, on ikävämme silti suunnaton. Mummo on ollut sukumme kantava voima ja keskeinen henkilö. Nyt tuntuu aika tyhjältä. Aloitamme uuden aikakauden, jossa yksi sukupolvi on poistunut ja on meidän vuoro alkaa kantamaan vastuuta. Mummomme jätti meille perinnöksi monia hienoja arvoja, joita toivon, että voimme vaalia. Periksi ei anneta, perheestä pidetään huolta vaikka viimeisillä voimilla, heikompaa ei saa sortaa ja monia muita upeita ajatuksia, jotka varmasti kantavat meitä eteenpäin. Mummomme horjumaton rakkaus ja sitoutuminen meitä kohtaan on suuri voimavara ja esimerkki meille jälkeenjääneille.

Vaikka mummon poismeno on äärimmäisen surullinen  asia, on se toisaalta tuonut meitä sukulaisia lähemmäksi toisiamme. Olemme mökkeilleet mummon ja ukin rakentamalla mökillä sekä hautajaisviikonloppuna että viime viikonloppuna, kun laskimme uurnan. Lisäksi äitini, Varpu ja hänen vanhempansa olivat siinä välissä Helsingissä. Yhdessäolo on ollut parasta lääkettä suruumme.

Minun kukkaseppele mummon haudalla.

Mökkijärvemme

Aurinko on hellinyt meitä mökillä

Pikku-orava hautausmaalla

Helsingissä Iha-Linesin illallisristeilyllä (vas. äitini)

Risteily alkamassa Helsingin Kauppatorilta

Helsinki mereltä katsottuna

Kalalautanen a'la Iha-Lines

Parasta omenapiirakkaa pitkään aikaan! Vei kielen mennessään.

Laitan pian reseptin herkulliseen kukkakaalikeittoon, jota valmistimme Helsingissä. Lisäksi minulla on pari muuta kivaa ohjetta jemmassa.

Raportoi: Hilla

Tunteiden sekamelska

Heippa ihanat!<3

Viime viikkoihin on mahtunut Ranskan matkaa, päättäreitä, kipeänä olemista
 ja rakkaan mummon kuolema. Tunteet ovat vaihdelleet ristiin rastiin. Aika hassua, että samalla voi olla niin onnellinen, mutta toisaalta sydäntä raastaa samaan aikaan kipu ja suru. Toukokuu on ollut minulle täynnä tunnemyllerryksiä.

Mutta kelataanpa monta viikkoa taaksepäin ihanaan Ranskan matkaan!

En ottanut hirveästi kuvia ihan vain sään takia joka ei meitä oikein suosinut. Satoi ja tuuli koko ajan ja sen seurauksena minä sainkin mitä ihanimman nuhan, joka ei ole vieläkään lähtenyt kokonaan pois. Muuten reissu oli todella onnistunut. Kierreltiin nähtävyyksiä, shoppailtiin, syötiin patonkeja, yritettiin puhua ranskaa ja seikkailtiin metrossa. Koko ryhmälle taisi jäädä hyvä mieli matkasta ja ketään ei onneksi ryöstetty:)!

Iina, Kätlin, minä ja Maiju

Viimeinen kuva koulussa:)

Maiju ja Kätlin

Viimeisellä kouluviikolla olinkin suurimmaksi osaksi poissa kovan nuhan ja mummon kuoleman takia. Kerkesin onneksi nähdä mummon vielä sunnuntaina reissusta tultuani. Tiedän, että näin on parempi mummolle hänen ei tarvitse enää kärsiä, mutta silti tuntuu vaikealta luopua niin rakkaasta ihmisestä. Onneksi sukulaiset ja kaverit ovat tukeneet minua paljon ja heidän seuransa piristää. Lauantaina, kun olimme saaneet todistukset oli aika vähäksi aikaa unohtaa murheet ja suunnata tyttöjen kanssa kaupungille syömään kesäloman kunniaksi. Kaikilla oli epätodellinen olo. Onko tämä totta, että peruskoulu oikeasti loppui? Mitä tapahtuu ensi vuonna? Saammeko uusia kavereita? Miten sopeudumme joukkoon ja uuden koulun arkeen? Säilyykö meidän ystävyytemme, vaikka menenmme eri kouluihin? Nämä kysymykset pyörivät varmasti kaikilla meillä päässä ja tavallaan saattoi ja saattaa edelleen olla vähän pelokas ja jännittynyt olo, varsinkin sitten elokuussa. Mutta nyt pitää nauttia vain lomasta, että jaksaa sitten ahertaa  ensi vuonna!

Eilen olivat mummoni Liisa Annikki Härkösen hautajaiset. Tilaisuus oli kaunis ja oli mukavaa, että paikalla olivat vain läheisimmät sukulaiset ja ystävät. Meillä onkin aika pieni suku, mutta sitäkin läheisempi. Ei se määrä, vaan se laatu:) Olen onnellinen, että elämässäni on vielä paljon hienoja ihmisiä, vaikka yhdestä jouduinkin nyt luopumaan. Mulla on ollut viime aikoina paljon menetyksiä ja surua elämässäni. Mummoni koki myös kovia ja menetti oman miehensä ja poikansa, mutta hän vain jaksoi, eikä koskaan luovuttanut ja olen niin ylpeä hänestä ja pyrin samaan! Sain itselleni korun, minkä mummoni sai ukiltani joskus lahjaksi. Hänellä oli se kaulassa melkein aina. Nyt kun itse pidän sitä kaulassani, tuntuu että mummo on aina mukanani ja niinhän itseasiassa onkin, sillä hän kulkee aina sydämessäni!<3


Ihanaa lomaa kaikille!


T.Varpu