maanantai 16. joulukuuta 2013

Ahdistus

Jos et kaipaa synkkää tekstiä päivääsi, niin kannattaa jättää lukematta. Tiedättekö sen tunteen, kun ahdistus valtaa koko kehon? Kaikki tuntuu pahalta ja kaikki on merkityksetöntä. Minun päiväni on ollut ahdistusta pullollaan. En halua kertoa tarkemmin mistä on kyse, mutta minulla on yksinkertaisesti niin paha olla, että sitä on pakko saada purkaa jonnekin ja ensimmäisenä tulee mieleen tämä blogi. Tämä on minulle vähän niin kuin päiväkirja, sillä ihan oikeaa päiväkirjaa en tällä hetkellä omista, vaikka pitkään on ollut mielessä pitkästä aikaa hankkia. Minulla on oikeastaan pitkään ollut jo lievää ahdistusta. Tai oikeastaan minulla on sellaisia jaksoja, välillä menee paremmin ja välillä hyvin. Tämä vuosi on ollut vaan täynnä niin paljon vastoinkäymisiä, etten löydä koko vuodesta hirveästi mitään hyvää. Ainut hyvä asia oli lukion aloittaminen.  Kaikki on tuntunut pahalta, en ole saanut nukuttua öisin ja itken itseni uneen. Olen välillä saattanut olla poissaoleva ja pilannut tiettyjä asioita. Itse asiassa hautajaisten jälkeen fiilis on ollut ihan hyvä, kunnes koitti tämä päivä. Alku päivä sujui hyvin ja sain myös lipun Miley Cyruksen kesän keikalle, josta iloitsin paljon. Mutta sitten mieliala muuttui, kun sain kuulla jotain niin hirveää, jotain niin pelottavaa. Se oli kuin isku vasten kasvoja. Tuntui, että putosin suoraan mustaan aukkoon. Tämä oli niin kova pommi minulle, että järkytyin suuresti. Olen itkenyt paljon, ollut niin sekaisin koko päivän. On niin epätodellinen olo. Olen niin pettynyt, niin turhautunut itseeni. Välillä kylven oikein kunnolla itsesäälissä ja mietin miksi aina minä joudun kokemaan niin kovia. Miksei elämä voi kerrankin hymyillä? Miksi aina, kun yksi murhe jää taa, seuraava jo häämöttää edessä? Miksei ikinä voi näkyä valoa pimeydessä? Miksen vaan voisi taistella? Sitä tarvitaan.. Toivon, että joulu sujuu hyvin. Tällä hetkellä ei kyllä enää ole oikein joulufiilistä..Koulussakin oli hankalaa olla, vaikka välillä sain ajatuksia muualle ihanien kavereiden ansiosta. Saa nähdä, miten käy.Kyllä mie tästäkin koettelemukesta voisin selvitä, mutta aina ei vaan jaksa. Toivon, että jaksaisin vielä tämän.

Anteeksi vähän ankeasta tekstistä. Eihän tätä ole pakko lukea, jos ei halua. Pitäkää te kuitenkin ihana joulumieli yllä ja valmistautukaa ihanaan jouluun!



T.Varpu



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti